Skaalakysymykset luovat epätarkkuutta

Mitä tarkoittaa 3,8?

Jos 1 oli huono ja 5 oli hyvä, niin mitä on 3,8?

Vastaus: jotain huonon ja hyvän väliltä.

Täh? Eikö se ole kuitenkin lähempänä 5 kuin 1? Eikö se nyt ole kuitenkin enemmän hyvä kuin huono?

Kyselyvastaajien välillä on merkittävät erot skaalan tulkinnassa. Joku käsittää skaalan lineaarisena janana Huonosta Kohtalaisen kautta Hyvään. Monelle skaalavastausten merkitykset ovat kuitenkin jotain aivan muuta:

”Annoin nelosen, kun vaikka mä tiesin, että ei se siis hyvä ole missään nimessä, niin mutta kun on niin paljon huonompiakin, ja se Pirjo yrittää ihan oikeasti parhaansa, niin annoin nelosen.”

”Mää vertasin siihen edelliseen, että kun sille annoin kolmosen, niin tässä tämä nyt oli kuitenkin sitä parempi.”

”Mä ihan oikeasti rakastan tätä tuotetta, mutta mun mielestä ei voi ikinä antaa täysiä pisteitä, kun siitähän jää kuva, ettei kannata enää parantaa!”

Numerot saattavat numeroiden kanssa paljon toimivalle vaikuttaa hyvältä tavalta mitata ihmisten kokemuksia ja mielipiteitä.

Valitettavasti ihmisten kohdalla numeroiden tarkkuus on usein heikko.

Toisaalta miksipä niitä numeroita pitäisikään käyttää?

Eikö voisi vain antaa sellaiset vaihtoehdot, jotka itse ymmärtää? Esimerkiksi vaikkapa näin:

Palvelu oli aivan paska, sen käyttö söi sieluani rotan lailla.

Palvelu oli huono.

Palvelu oli ihan semmoinen mitä odotinkin.

Palvelu oli aika hyvä.

Palvelu oli kerrassaan loistava!

Huomaatteko, kuinka paljon hankalampi nyt on vastata niillä yllättävillä logiikoilla, mitä aiemmin kuultiin?

Saman voi tehdä joka ikiselle skaalalle. Ja jos et keksi, miten skaalan muuttaisi tekstiksi, voit olla aivan varma, etteivät ihmiset vastaa siihen yhdenmukaisesti samoin perustein. #kyselyt