Ihmisismi
Design Thinking ja Big Data kuolivat molemmat ja aika tavalla yhtä aikaa.
Mihinkäs trendiin me seuraavaksi hypättäisiin mukaan? Mitä jos ei otettaisi enää välivaiheita? Muotoiluajattelun vahvin puoli on humanistinen ihmiskäsitys. Ajatus, että asiakasta ymmärtämällä voidaan luoda parempi ratkaisu, kumpuaa taiteen juurilta – humanismista.
Humanismi (eli suomen suomeksi ihmisismi) näkee ihmisen mielenkiintoisena monipuolisena ja kompleksisena tutkimuskohteena. Ihminen osana kulttuuria, ihminen osana sosiaalisia konstrukteja, ihmisen sisäiset psykologiset mekanismit, ihminen osana luontoa, ja niin edelleen.
Muotoiluajattelu ajoi karille, kun palvelumuotoilun pikakurssit alkoivat kouluttaa menetelmäosaajia, joilta puuttuu relevantti tieteellinen taustaymmärrys ihmisen tutkimisesta. Mitä nimittäin on design thinking ilman ymmärrystä ihmisestä ja ihmisen tutkimisesta? Ainakin siitä katoaa se thinking. Olisiko nyt aika rantauttaa humanismin monituhatvuotinen perinne liike-elämään?
Ihminen osana organisaatiota ja ihminen työn tekijänä ovat jo pitkiä perinteitä. Entäpä ihminen liiketoiminnan kohteena? Sosiaalisen ympäristönsä, kulttuurin, mahdollisuuksiensa ja kykyjensä määrittämä identiteettinsä, tarpeidensa ja arvojensa kanssa maailman tuulissa seilaava tulevaisuuttaan suunnitteleva mutta tilanteisiin ajautuva ihminen liiketoiminnan suunnittelun lähtökohtana?
Aika on ollut myös Big Datan, mutta liike-elämän päättäjät ovat kyllästyneet sen täyttämättömiin lupauksiin. Humanistisiin tieteisiin tutustuneet olisivat voineet jo vuosikymmeniä sitten kertoa, ettei ihmisen toiminnan tutkimus (eli behavioralismi) kanna riittävää ennustearvoa. Se on monessa kohdin yksiselitteisesti hylätty tieteensuuntaus.
Ymmärrän, että olisi kivaa, kun voisimme yksinkertaistaa maailman numeroon (42), mutta maailma ei vain toimi niin. Ihmisen toimintaa edeltää liian monta tekijää, jotta edeltävästä toiminnasta voitaisiin päätellä tulevaa toimintaa. Ihmiset toimivat kuten toimivat, kunnes eivät enää toimikaan. Miksi? Mikään määrä käyttäytymisestä kerättyä dataa ei tule tähän vastaamaan, vaikka rakentaisit algoritmiasi miljoona vuotta. Humanismi sen sijaan osaa eikä edes edellytä miljoonien eurojen datatiimien ja datavarastojen ja datakoulutusten ja dataraporttien ja datadashboardien ja datan hankkimista. Humanismi on syntynyt vastaamaan kysymykseen miksi.
En ole ensimmäinen enkä varmasti viimeinen, mutta ehdotanpa silti seuraavaksi suureksi ismiksi humanismia. Jos vaikka mentäisiin suoraan maaliin?
Comments